Rististikkolehdet ovat hyvää ajanvietettä

Miksi tehdä ristikoita

Nykypäivän kiireisessä maailmassa on hyvä pysähtyä välillä miettimään ja vaivata aivojaan jollain muullakin kuin älypuhelimen karkkipelillä tai muilla sovelluksilla, jotka vievät aikaa mutta eivät oikeastaan kehitä mitään. Kuten vanhempi kansa on jo kauan tiennyt, rististikkolehdet ovat hyvää ajanvietettä niin lapsille kuin aikuisillekin. Ristikot kehittävät sanavarastoa sekä laittavat miettimään ja keskittymään. Nokkeluuskin kehittyy samalla, ja yleissivistyksen tunetmista vaaditaan ristikon ratkaisemiseen. Ristikkolehtiä saa kätevästi tilattua kotiin tai ostettua kaupoista, sillä rististikkolehdet ovat hyvää ajanvietettä vapaa-aikana tai vaikkapa matkustaessa. Perinteisille ristisanatehtäville on myös uudempia vaihtoehtoja ja erilaisia variaatioita, ja esimerkiksi Aasiasta tänne Suomeenkin kotiutuneet sudokut ovat nykyään kovasti suosiossa.

Erilaiset ristikkotyypit

Erilaisia ristikkotyyppejä on kuvaristikko, perusristikko, krypto, piilosana, tavuristikko, avoristikko ja ositteluristikko. Kuvaristikko on Suomessa yleisin ristikkomuoto, perusristikossa vihjeet ovat sanallisia ja annettu vihjeluettelossaan, joka on ristikon ulkopuolella. Kryptossa tyhiin ruutuihin on merkitty siihen kuuluvaa kirjainta vastaava numero ja ratkojan tulee päätellä, mitä lukua mikäkin kirjain vastaa. Aloitusta helpottamaan on yleensä annettu kuvallinen vihje, jos näin ei ole, on kyseessä sokkoristikko. Piilosana muistuttaa perusristikkoa, ja jokaista sanaa vastaamaan on annettu sanallinen, nokkeluutta vaativa sanaleikki. Tavuristikko on samanlainen kuin kuvaristikko, mutta jokaiseen ruutuun tulee kirjaimen sijasta yksi tavu. Avoristikko on kuvaristikko, jossa ratkaisusanoja erottavat väliruudut puuttuvat ja vihjeet ovat ristikon reunalla. Ositteluristikko taas on kuin tavuristikko, mutta tavujen sijasta jokaiseen ruutuun tulee 2-3 kirjainta riippumatta sanojen tavutuksesta.

Ristikoiden historiaa

newspaper-412452_1280Yleisesti maailmassa ensimmäisenä ristisanatehtävänä pidetään New York World -lehden joulunumerossa ilmestynyttä tehtävää vuonna 1913. Suomen ensimmäinen ristikko julkaistiin Suomen Kuvalehdessä, ja ensimmäinen kuvaristikko julkaistiin Helsingin Sanomissa vuonna 1955.

Nykyään Suomessa ristikkolehtiä on useampia erilaisia, joista voi helposti valita itseään miellyttävimmät ristikot ja niiden tyypit. Suomalaisissa ja ulkomaalaisissa ristikoissa on myös paljon eroja, sillä kuvaristikot ovat Suomessa kaikkein suosituimpia, kun taas ulkomailla yleensä ratkotaan ainoastaan sanallisin vihjein annettuja tehtäviä.

Lisää tietoa sanaristikoiden historiasta ja muuta siihen liittyvää tietoa löytyy esimerkiksi osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Sanaristikko varsin kattavasti.